Verkko-opetus ei riitä maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksessa

Kotoutumiskoulutukselle uudet toteutusmallit

Kotoutumiskoulutus on työvoimakoulutusta, joka tähtää koulutukseen osallistuvien työllistymiseen tai ammatilliseen jatkokoulutukseen pääsemiseen sekä toimivaan peruskielitaitoon. Opetushallitus julkaisi keväällä 2016 kotoutumiskoulutuksen uudet toteutusmallit, joilla tavoitellaan koulutuksen henkilökohtaistamista, työelämään tai jatko-opintoihin pääsyn nopeutumista ja koulutuksen toteutustapojen monipuolistumista. Uusissa malleissa opetus tapahtuu aiempaa enemmän työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä, kuten verkossa, ammattioppilaitoksissa ja kolmannen sektorin toimijoiden parissa.

Kotoutumiskoulutuksen muutoksilla tavoitellaan maahan muuttaneiden aikuisten entistä nopeampaa työllistymistä. Yksilöllinen ja tuloksekas ohjaus on kuitenkin asia, jota voi olla vaikea tuottaa vauhdikkaasti liukuhihnalta.

Haastattelin touko–kesäkuussa 2016 kuutta kotoutumiskoulutuksessa työskentelevää kouluttajaa pro gradu -tutkielmaani varten. Tutkimushaastatteluissani kotoutumiskoulutuksen uudet toteutusmallit herättivät keskustelua. Keskeiseksi teemaksi haastatteluaineistossa muotoutui se, millaista ohjausta tai opetusta opiskelijat saavat erilaisiin oppimisympäristöihin hajaantuvassa kotoutumiskoulutuksessa. Kouluttajien näkemykset opiskelijoiden tarvitsemasta ohjauksesta ja opetuksesta voi tiivistää seuraaviin kolmeen huomioon:

Onnistunut ohjaus vaatii aikaa ja pitkäjänteisyyttä

Kouluttajat näkevät opiskelijoiden opintopolkujen yksilöllistämisen ja ohjauksen henkilökohtaistamisen pääsääntöisesti myönteisenä asiana. Opetuksen hajaantuminen eri ympäristöihin voi kuitenkin vaikeuttaa opiskelijoiden tarvitsemien pitkäaikaisten ohjaussuhteiden ja opiskelijoiden omien vertaisryhmien muodostumista.

Verkko-opintojen yleistyminen herättää huolta

Kouluttajat ovat yksimielisiä siitä, että melko harva kotoutumiskoulutuksessa opiskeleva opiskelija pystyy opiskelemaan verkossa itsenäisesti. Kotoutumiskoulutuksessa opiskelee paljon aikuisia, joilla ei ole kotimaastaan kokemusta tietotekniikan käytöstä. Siksi verkkopalveluiden käyttö ja verkossa tapahtuva opiskelu edellyttävät runsaasti henkilökohtaista opastamista.

Työelämälähtöisyys on myönteinen asia

Suurin osa opiskelijoista toivoo nopeaa työllistymistä. Kouluttajien huolena on kuitenkin se, että suomen kielen oppiminen jää työelämäsisältöjen varjoon. Kotoutumiskoulutuksessa työskentelee ammattitaitoisia suomen kielen opettajia, mutta millaisen roolin työpaikat ottavat kielenopettajina? Jos kielen oppiminen tapahtuu pääasiassa työn lomassa, miten turvataan se, että opiskelija saa riittävästi ohjausta monipuolisen kielitaidon harjoittamiseen? Suomen kielen taito on tärkeä työllistämistä edistävä tekijä, mutta kielitaito on avain myös kokonaisvaltaiseen kotoutumiseen.

 

Tiina Montonen on tutkija Helsingin kaupungin kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikössä, joka on mukana Polkuja työhön -hankkeessa maahanmuuttajien työllistymistä kartoittavalla projektillaan. Projektin kvalitatiiviseen osioon haastatellut maahanmuuttajat kertovat työnhakuun ja työllistymiseen liittyvistä kokemuksistaan. Maahanmuuttajien saamat ohjauspalvelut ovat projektissa yksi teema.

Lähde: Montonen, T. (2016). “Mehän ei olla kukaan pelkkää työvoimaa…” Uusliberalistinen hallinta kotoutumiskoulutuksessa työskentelevien kouluttajien kertomuksissa. Pro gradu -tutkielma. Käyttäytymistieteiden laitos. Helsingin yliopisto.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *