Vaikuttaako pelotetekijä työttömien käyttäytymiseen?

Pelotevaikutus on yleisesti ottaen merkittävä

Niin sanottu pelotetekijä näyttää usein vaikuttavan merkittävästi työttömien käyttäytymiseen. Toisin sanoen, tiedon lähestyvästä työvoimapoliittiseen aktiivitoimeen osallistumisvelvoitteesta on monessa tutkimuksessa osoitettu kannustavan työtöntä tehostamaan työnetsintäänsä ja siten myös nopeuttamaan työllistymistään avoimille työmarkkinoille.

Pelotevaikutus on heikko työttömien nuorten keskuudessa

Sen sijaan tälle vaikutukselle ei ole arviointitutkimuksissa saatu tukea työttömien nuorten kohdalla. Esimerkiksi Ruotsin osalta on osoitettu, että tehostettu yhteydenpito nuorten ja työvoimatoimistojen virkailijoiden välillä sekä osallistumisvelvoite työnetsintäkerhojen viikoittaisiin ryhmäkokouksiin eivät nopeuttaneet työttömien nuorten ulosvirtausta työttömyysturvajärjestelmästä. Myös Tanskaa koskevassa arviointitutkimuksessa todettiin, ettei pelotevaikutuksia esiintynyt työllisyysohjelmaan ohjattujen nuorten kohdalla.

Tälle tulokselle voi olla monenlaisia selityksiä. Mikäli ohjelmaan osallistuneet nuoret saivat toimenpiteestä tietoa hyvin lyhyellä varoitusajalla, he eivät ehkä ehtineet reagoida hakemalla intensiivisemmin työtä. Toisaalta saattaa myös olla niin, että aikuisiin verrattuna nuorilla ei ole mitään työvoimatoimistojen virkailijoiden tehostettua yhteydenottoa vastaan. Monestihan työtön nuori nimenomaan kaipaa yksilöllistä tukea työnetsinnässään.

Uusimman tiedon mukaan nuoria työttömiä on kahdenlaisia

Tuoreen ruotsalaistutkimuksen mukaan nuorten työttömien käyttäytyminen ei poikkea niin paljon aikuisten käyttäytymisestä kuin aiemman tutkimustiedon pohjalta on päätelty. Yhtäältä on sellaisia nuoria, jotka pitkälti reagoivat täysin samalla tavalla kuin keskivertoaikuinen: aktiivitoimeen osallistumisvelvoitteen lähestyessä nämä nuoret tyypillisesti työllistyvät hyvinkin nopealla aikataululla. Yllättävää tuskin on, että näillä nuorilla on ylipäänsä hyvät mahdollisuudet työllistyä. Toisen ryhmän muodostavat ne nuoret, jotka eivät muuta käyttäytymistään siitä huolimatta, että aktiivitoimeen osallistuminen lähestyy. Syy on ilmeinen: heillä on kaiken kaikkiaan heikot mahdollisuudet työllistyä.

Onko osallistumisvelvoite harkinnan arvoinen tehostamiskeino?

Ruotsalaistutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että aktiivitoimeen osallistumisvelvoitteella näyttäisi olevan olennaisia toiminnan tehokkuutta lisääviä vaikutuksia: paitsi että aktiivitoimet parantavat heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymismahdollisuuksia, niin velvoitteen avulla samalla karsiutuvat pois (työllistymisen kautta) ne työttömät, jotka eivät ole aidosti työvoimapalvelujen tarpeessa.

Näin pitkälle vietyjä päätelmiä ei voida kuitenkaan tuloksien pohjalta vetää, kirjoittajat tähdentävät. Ensiksi, pelotetekijän vaikutus on loppujen lopuksi varsin pieni. Toiseksi, aktiivitoimeen osallistuminen ei ole heikossa työmarkkina-asemassa oleville nuorille välttämättä paras keino. Pikemminkin nämä nuoret tarvitsevat ohjausta ja lisää koulutusta. Lisäksi he ovat usein terveyttä kohentavien aloitteiden tarpeessa.

Konsortion johtaja Rita Asplund

 

Kirjallisuutta

Asplund, Rita & Koistinen, Pertti (2014). Onko työmarkkinoilla tilaa kaikille? Katsaus erityisryhmiin kohdistetun politiikan tuloksiin ja haasteisiin. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 22/2014.

Hall, Caroline, Kotakorpi, Kaisa, Liljeberg, Linus & Pirttilä, Jukka (2017). Screening Through Activation: Differential Effects of a Youth Activation Programme. CESifo Working Paper Series No. 6305.