Vaaliterveisiä: “Kouluissa luotetaan ehkä liikaa siihen, että digitaidot karttuvat muun oppimisen ohessa”

Digitaidot  korostuvat yhteiskunnan teknologisessa murroksessa. Sukupuolten väliset erot digitaidoissa eivät ole kovin suuret, mutta pojat hallitsevat edelleen tyttöjä paremmin vaativaa teknistä osaamista edellyttävät tehtävät. Tutkija Meri-Tuulia Kaarakainen Turun yliopiston Koulutussosiologian tutkimuskeskus RUSEsta kertoo, millä keinoilla tasa-arvoinen osaaminen taataan kaikille.

Mitä tutkimuksesi kertoo digitaitojen sukupuolittuneisuudesta?

“Pojat pärjäävät hyvin tekniseen ongelmanratkaisuun keskittyvissä tehtävissä. Tyttöjen vahvuudet tulevat esiin tehtävissä, joissa painotetaan opiskeluun liittyviä taitoja kuten tiedonhakua ja tekstinkäsittelyä sekä toisaalta verkostoitumista ja vuorovaikutusta. Kummallakin ryhmällä on omat vahvuutensa, jotka syntyvät erilaisista teknologian käyttötottumuksista.

Pojille teknologian käyttö on itsessään kiinnostuksen kohde ja luonteeltaan tutkiskelevaa, kun taas tytöt suhtautuvat siihen jonkun muun toiminnan mahdollistavana välineenä. Tytöt käyttävät teknologiaa esimerkiksi uusien ystävien etsimiseen, kun taas pojat solmivat sosiaalisia suhteita muun tekemisen, kuten pelaamisen ohessa.

Digitalisaatio tuo mukanaan mahdollisuuksia, puhuttiin sitten opiskelusta, työelämästä tai yhteiskunnallisesta osallistumisesta. Tutkimustulokset osoittavat, ettei kaikilla ole yhdenvertaisia lähtökohtia tarttua näihin mahdollisuuksiin, sillä tarvittavat taidot ja kokemus puuttuvat.”

Mitä ilmiölle pitäisi tehdä?

“Koulut ovat heränneet digitalisaatioon, ja teknologiaa hyödynnetään oppitunneilla hyvin. Oppilaat opiskelevat digitaalisilla alustoilla, mutta varsinaisia digitaitoja ei opeteta kouluissa tarpeeksi. Useat opetuksessa käytettävät verkkoalustat ovat toiminnoiltaan helppokäyttöisiä ja pitkälle kehitettyjä, eivätkä jätä tilaa tutkiskelulle ja luovuudelle. Padilla tehdään kyllä kielioppiharjoituksia, mutta itse digitaalisten ympäristöjen toimintaperiaatteisiin ei tutustuta riittävästi.  Kouluissa luotetaan ehkä liikaa siihen, että oppilaat oppivat käyttämään teknologiaa muun oppimisen ohessa tai taidot karttuvat koulun ulkopuolelta.

Pojat ovat digitaidoltaan tyttöjä itsevarmempia, mikä saa pojat hakeutumaan esimerkiksi ohjelmistoalalle tyttöjä useammin. Tyttöjen digitaitoja ja itseluottamusta tulisi suunnitelmallisesti vahvistaa, jotta alalle saadaan enemmän naisia. Ohjelmisto-osaajista on nyt muutenkin pulaa. Myös mielikuva ohjelmistoalasta kaipaa päivitystä. Toisin kuin saatetaan luulla, työ alalla on luovaa, sosiaalista ja innovatiivista tiimityöskentelyä.”

Minkä vaalikonekysymyksen esittäisit kevään eduskuntavaaliehdokaille?

“Kokeeko ehdokas nuorten digitaidot panostuksen arvoisena vai jätetäänkö asia nuorten omille harteille?

On vaarallinen oletus, että kaikilla nuorilla olisi automaattisesti riittävät digitaidot. Digitalisaatio avaa uusia menestymisen mahdollisuuksia ja siirtää yhteiskunnan palveluja verkkoon, ja kaikki tarvitsevat uusia taitoja sopeutuakseen muutokseen. Usein heikot digitaidot nähdään vanhempien sukupolvien ongelmana, mutta myös nuoret voivat digisyrjäytyä.”

Terveisesi tuleviin hallitusneuvotteluihin?

“Lähtökohdat digitaalisesti osaavalle Suomelle ovat hyvät, mutta kunnianhimoa tarvitaan lisää. On hyvä, että digitalisoituminen on huomioitu laajasti opetussuunnitelmassa, mutta ei kuitenkaan riitä, että opetuksessa käytetään digilaitteita tai -oppimateriaaleja; myös itse digitaidot edellyttävät opettelemista.

Sukupuolittuneet käyttötottumukset ja mieltymykset eivät synny tyhjästä, vaan ympäristöllä on niihin suuri vaikutus. Tarvitaan positiivisia roolimalleja ja kokemuksia, jotta tulevaisuuden osaajissa on entistä enemmän myös tyttöjä.

Ohjelmistoalan työvoimapula kampitetaan kasvattamalla erityisesti korkeakoulutettujen ohjelmisto-osaajien määrää. Tämä tarkoittaa sitä, että riittävän vahvat digitaidot tulee varmistaa jo perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen aikana. Ohjelmistoalan kehittyessä hurjaa vauhtia on tärkeää, että tekijät pääsevät päivittämään taitojaan. Naisten hakeutumista alalle tukee erityisesti se, että alalle pääsee palaamaan pitkänkin tauon, kuten hoitovapaan jälkeen. Tehokkaita jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia tarvitaan lisää.

Digitaitojen merkitystä hyvinvoinnille ei tule vähätellä, vaikka keskustelua käydäänkin tyypillisesti työn ja taloudellisen hyödyn näkökulmasta. Hyvät digivalmiudet tuottavat myös iloa, viihtymistä ja yhteenkuuluvuutta, jotka lisäävät henkilökohtaista hyvinvointia. Nuoret, jotka eivät hallitse esimerkiksi vuorovaikutustaitoja verkkoalustoilla, jäävät tästä hyvinvoinnista paitsi.”

 


FAKTALAATIKKO

Digi- eli ICT-taidoilla tarkoitetaan taitoja käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa.

Koulutussosiologian tutkimuskeskus RUSEn kehittämä ICT-taitotesti testaa yläkoulun ja toisen asteen oppilaiden ja opettajien digitaitoja 18 eri osa-alueella. Testattavia osa-alueita ovat esimerkiksi tietoturva, taulukkolaskenta, ohjelmointi ja digitaalinen vuorovaikutus.

Joidenkin arvioiden mukaan noin miljoona suomalaista on vaarassa digisyrjäytyä. Digisyrjäyminen tarkoittaa sitä, ettei ihminen hallitse digitaitoja riittävän hyvin tai omista tarvittavia laitteita, ja jää siksi verkkoon siirtyvien palveluiden ja digitalisaation avaamien työllisyys-ja osallistumismahdollisuuksien ulkopuolelle.


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *