Vaaliterveisiä: ”Aikuiskoulutustuki helpottaisi työn murroksesta selviämistä, jos se kohdentuisi paremmin”

Aikuiskoulutustuki pitäisi kohdentaa uhatuille aloille ja matalasti koulutettuihin työntekijöihin. Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen antaa eväitä vaalikevääseen ja tuleviin hallitusneuvotteluihin.

Mitä tutkimuksesi kertoo aikuiskoulutustuesta?

“Aikuiskoulutustuki todella auttaa ihmisiä suorittamaan uusia tutkintoja ja vaihtamaan ammattia. Sen sijaan aikuiskoulutustuella ei vielä ainakaan muutama vuosi valmistumisen jälkeen näytä olevan vaikutusta tuloihin ja työllistymiseen. Vaikutukset voivat kuitenkin näkyä viiveellä.

Lähes kaikenlaisen työn sisällöt tulevat muuttumaan. Se edellyttää uusia taitoja tai olemassa olevien taitojen päivittämistä. Aikuiskoulutustuki voi olla hyvä keino sopeutua ammattirakenteen muutokseen, mutta siihen nähden tuki kohdentuu huonosti. Tukea käyttävät eniten sosiaali- ja terveysalan ja julkisen hallinnon työntekijät. Toki osaamisen kehittämistä tarvitaan kaikkialla, mutta näillä aloilla teknologinen kehitys tai toimintojen siirtäminen ulkomaille eivät ole niin suuria uhkia kuin vaikkapa teollisuudessa.

Kun pyrimme ratkaisemaan työn murroksen suuria haasteita, niin aikuiskoulutustuki pitäisi kohdentaa paremmin. Aikuiskoulutustukea käyttää vuosittain noin 20 000 suomalaista, mikä on iso määrä.”

Mitä aikuiskoulutustuelle pitäisi tehdä?

“Vaikka aikuiskoulutustuki täyttää sille asetetun tavoitteen, eli auttaa ihmisiä omaehtoisessa koulutuksessa, niin tavoite ei ole kovin kunnianhimoinen. Aikuiskoulutustukeen menee noin 200 miljoonaa euroa vuodessa, joten raha kannattaa kohdentaa paremmin. Tukea on syytä kohdentaa matalasti koulutetuille, koska he todennäköisesti hyötyisivät siitä enemmän.

Se, miten kohdentamista käytännössä parannetaan, onkin hankalampi kysymys! Tätä olisi hyvä miettiä ja selvittää. Tuki ei välttämättä kohdennu paremmin vain tukea myöntävän Työllisyysrahaston toimintaa tai tuen sääntöjä muuttamalla. Matalasti koulutetuilla ihmisillä on usein huonoja kokemuksia koulutuksesta tai he eivät koe opiskelua mielekkääksi. Koulutusmyönteisyys onkin yksi asia, jota kannattaa edistää.

Myös ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen pitäisi limittää eri aloilla paremmin yhteen työnteon kanssa.. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan ihmisten aikuiskoulutustuen käyttöön liittyy varmasti myös se, että alalla on muutenkin kouluttautumisen meininkiä, ja se kuuluu työtapaan. Samaa kulttuuria pitäisi saada vaikka tehtaisiin. Aikuiskoulutustuki myös tunnetaan huonosti: vain joka viides mahdollisista tuen käyttäjistä tietää siitä.”

Millaisen vaalikonekysymyksen esittäisit kevään eduskuntavaaliehdokkaille?

“Kysyisin, pitäisikö yksilön vastuuta aikuiskoulutuksen rahoittamisessa lisätä. Tämä on asia, josta jossakin vaiheessa joudumme puhumaan. On pohdittava sitä, ketkä koulutusinvestoinneista eniten hyötyvät ja ketkä maksavat. Tällä hetkellä yksilöt maksavat aika vähän.”

Terveisesi tuleviin hallitusneuvotteluihin?

“Toivon, että tulevalla hallituskaudella aikuiskoulutusta kehitetään laajalla rintamalla. Onneksi ministeriöt ja koulutuksen järjestäjät miettivät aikuiskoulutusta jo nyt yhdessä. Se on hyvä, sillä hajanaisuus on iso ongelma Suomessa. Yhdessä asioiden miettimiselle on iso kysyntä.

Toivon myös lisää tietoa ja tutkimusta aikuiskoulutuksen vaikuttavuudesta. Vaikuttaako aikuiskoulutus työelämän murrokseen sopeutumiseen? Minkä muotoista aikuiskoulutuksen tulisi olla? Tutkimusta ei ole hirveän paljon, ja monet tulokset ovat ristiriitaisia.”

 

Faktaa aikuiskoulutustuesta

  • Aikuiskoulutustukea nostaa vuosittain yli 20 000 ihmistä. Vuonna 2017 tukea sai yli 24 000 suomalaista lähes 190 miljoonalla eurolla.
  • Tukea voi saada työ- tai virkasuhteessa tai yrittäjänä toimiva aikuisopiskelija, joka on ollut työelämässä vähintään kahdeksan vuotta ja nykyisessä työpaikassaan vähintään vuoden.
  • Aikuisopiskelijan pitää olla läsnä oppilaitoksessa, ja opiskelun tulee olla päätoimista.
  • Aikuiskoulutustukea myöntää Työllisyysrahasto.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *