Työllisyyden kasvu on polarisoitunut, vai onko se?

Yleisessä keskustelussa väitetään usein, että työllisyyden kasvu osoittaa selkeää polarisoitunutta kehitystä: matalampipalkkaisten ja erityisesti korkeampipalkkaisten töiden osuus on kasvanut ja keskipalkkaisten töiden osuus on vastaavasti kutistunut. Kehityksen katsotaan jatkuvan ja mahdollisesti jopa nopeutuvan. Ja perään kysytään: onko keskiluokka häviämässä? Tällaisissa yleistyksissä unohdetaan kuitenkin, että tilanne vaihtelee yllättävänkin paljon eri maiden välillä, myös Euroopan maiden kesken. Dublinissa toimiva Eurofound (Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö) on jälleen kerran julkaissut tärkeän raportin, joka muistuttaa Euroopan maiden välisistä eroista tältä osin samalla, kun se myös ennakoi työllisyyden kasvun kehitystä yksittäisissä EU-maissa ajanjaksolla 2015–2030. Myös tuleva kehitys näyttäisi monessa EU-maassa olevan kaikkea muuta kuin polarisoitunutta.

Polarisoitumisen ja osaamistason nousun eriasteiset yhdistelmät

Yhteistä EU-maille on kiistämättä se, että työllisyyden kasvussa on nähtävissä polarisoitumisen mutta myös osaamistason nousun merkkejä. Vaikutuksiltaan näiden ilmiöiden merkitys on sitä vastoin vaihdellut aika lailla maiden välillä. Maakohtaiset tarkastelut osoittavat muun muassa sen, että työllisyyden kasvu on vuosituhannen vaihteen jälkeen ollut vahvasti polarisoitunutta Alankomaissa ja Ranskassa. Toisen kehityssuunnan ääripäätä edustaa Unkari, jossa työllisyyden kasvu on keskittynyt voimakkaasti matalapalkkaisiin töihin. Pohjoismaiden osalta Eurofound päättelee, että osaamistason nousulla on edelleen ollut johtava rooli.

Näihin tuloksiin nojautuen Eurofound toteaa, että työllisyyden kasvun kehitys ei ole suinkaan teknologisen tai muiden vastaavien kehitystrendien sanelemaa. Päinvastoin, työllisyyden kehitykseen vaikuttavat myös kansalliset reunaehdot ja eritoten harjoitettu politiikka ja toteutetut institutionaaliset järjestelyt. Työmarkkinoilla tapahtuvat rakennemuutokset eivät ole ulkoa annettuja vaan niihin pystyy kansallisella tasolla vaikuttamaan.

Polarisoitumisen merkitys voimistuu ennustejaksolla 2015–2030

Vuoteen 2030 asti ulottuvissa laskelmissaan Eurofound ennakoi vahvistuvaa polarisoitumistrendiä koko EU:n tasolla. Osaamistason nousun vaikutus on edelleen havaittavissa mutta sen merkitys on selvästi heikkenemässä. Varteenotettavin ero tähänastiseen kehitykseen verrattuna näyttäisi olevan se, että matalapalkkaisten töiden EU:n tasoinen kasvu tulee jatkossa ylittämään korkeapalkkaisten töiden kasvun. Toisaalta tähän kehitykseen vaikuttavat laskelmien mukaan ensisijaisesti isot EU-maat, joissa ennakoidaan syntyvän suuri määrä matalapalkkaisia työpaikkoja: ennen kaikkea Espanja, Iso-Britannia ja Ranska, mutta jossain määrin myös Saksa.

EU-maiden väliset työllisyyden kasvun erot tulevat puolestaan selkiytymään siinä mielessä, että jäsenmaat jakautuvat nykyistä selkeämmin tiettyihin ryhmiin. Baltian maille kuten useimmille Itä- ja Keski-Euroopan maille on jatkossa ominaista osaamispainotteinen työllisyyden kasvu. Toisin sanoen, työllisyyden kasvu on nopein korkeapalkkaisten töiden ja hitain matalapalkkaisten töiden ryhmissä. Kehityksen toista ääripäätä edustavat edelleen Alankomaat ja Ranska, joissa polarisaation arvioidaan hallitsevan myös tulevien vuosien työllisyyden kasvua. Joukkoon ovat kuitenkin nyt liittymässä myös Iso-Britannia, Itävalta ja eritoten Saksa.

Kreikassa ja etenkin Espanjassa työllisyyden ennustetaan puolestaan kasvavan merkittävästi mutta ensisijaisesti matalapalkkaisten töiden nopean kasvun myötä. Pohjoismaiden osalta laskelmat viittaavat siihen, että osaamistason nousulla on selvästi vähemmän merkitystä kuin tähän asti. Polarisoitumista tulee näkyviin ennen kaikkea Ruotsin työllisyyden kasvussa.

Polarisoitumisen taustalla palvelualojen työllisyyden kasvu

Yhä suurempi osa työllisistä työskentelee palvelutehtävissä. Eurofound päätteleekin raportissaan, että palvelualojen työllisyyden voimakas kasvu on merkittävimpiä, ellei merkittävin työllisyyden nettokasvun polarisoitumiseen vaikuttava tekijä.

Palvelualojen kasvavan työllistäjän roolin arvioidaan näkyvän myös siinä, että valkokaulustyöntekijöiden työllisyys paranee kaikilla palkkatasoilla. Häviäjät ovat palkkatasosta riippumatta korkeaa osaamista omaavat teollisuustyöntekijät.

Osaamistason nousun vaikutus näkyy puolestaan myös jatkossa siten, että korkeampaa osaamista kysytään kaikilla palkkatasoilla. Häviäjiä ovat heikosti koulutetut, jotka pärjäävät yhä huonommin myös matalapalkkatöistä käydyissä kilpailuissa.

Työllisyyden kasvun muutos muuttaa myös työtehtävien rakennetta

Lopuksi työllisyyden kasvun muutos viedään raportissa tehtävärakenteen tasolle. Tulokset eivät ole sinänsä yllättäviä, mutta täydentävät kokonaiskuvaa keskeisellä tavalla. Töiden sisällöistä on edelleen ylipäänsä varsin niukasti tietoa.

Yhtäältä fyysistä voimaa ja kätevyyttä vaativat työtehtävät tulevat vähenemään entisestään, ja toisaalta rutiininomaisten ja koneilla suoritettavien työtehtävien vähenemisen ennustetaan jatkuvan. Erityisen mielenkiintoista tässä yhteydessä on havainto siitä, että rutiininomaisten työtehtävien häviäminen näyttää liittyvän miltei yksinomaan keskipalkkatöiden ennustettuun kehitykseen. Täten havainto tukeekin aiemmin tutkimuskirjallisuudessa esille tuotua oletusta siitä, että rutiininomaiset työt sijoittuvat ensisijaisesti ammattirakenteen keskiosaan – aika ajoin tätä keskeistä oletusta on kyseenalaistettu.

Konsortion johtaja Rita Asplund

Lähde:

Eurofound (2018). Wage and task profiles of employment in Europe in 2030. Publications Office of the European Union, Luxembourg. https://www.eurofound.europa.eu/publications/customised-report/2018/wage-and-task-profiles-of-employment-in-europe-in-2030

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *