Teollisuusrobottien vaikutuksista uutta tietoa

Teollisuusrobotit* vähentävät työpaikkoja ja palkkoja

Näin päättelevät Acemoglu ja Restrepo (2017) hiljattain julkaistussa NBER-työpaperissaan. Tämän tyyppisten koneiden vaikutusten syvempi analyysi on perusteltua, koska ne ovat jo pitkään mullistaneet työmarkkinoita. Vuosina 1993–2007 teollisuusrobottien määrä nelinkertaistui Yhdysvalloissa ja Länsi-Euroopassa. Tänä päivänä on käytössä arviolta 1,5 – 1,75 miljoonaa teollisuusrobottia.

Kirjoittajien raportoimat vaikutukset työssäkäyntialueiden työllisyyteen ja palkkoihin ovat Yhdysvalloissa olleet paitsi kielteisiä myös huomattavan suuria. Työssäkäyntialueilla, missä uusien teollisuusrobottien käyttöönottovauhti vuosina 1993–2007 vastaa maan keskiarvoa (yksi uusi teollisuusrobotti tuhatta työntekijää kohden), työllisten määrä väestöön suhteutettuna on pienentynyt 0,37 prosenttiyksikön verran ja keskipalkat 0,73 prosentilla verrattuna työssäkäyntialueisiin, missä teollisuusrobottien käyttö ei muuttunut tuon ajanjakson aikana. Vaikutuksen suuruudesta kertoo se, että jokainen uusi teollisuusrobotti on vienyt työpaikan noin 6,2 työntekijältä.

Vaikka kirjoittajat ottavat huomioon sen, että työssäkäyntialueet eivät ole suljettuja työmarkkinoita vaan ovat jatkuvasti vuorovaikutuksessa ympäröivien työssäkäyntialueiden kanssa, vaikutukset etenkin työllisyyteen säilyvät miinusmerkkisinä ja suurina. Tässä selvästi realistisemmassa asetelmassa jokaisen uuden teollisuusrobotin todetaan vähentäneen työllisyyttä 5,6 hengellä. Verrattuna rajatumman analyysin tuloksiin (6,2 työntekijää) muutos on varsin pieni. Keskipalkkavaikutus puolestaan pienenee 0,73 prosentista noin 0,5 prosenttiin.

Vaikutukset liittyvät vahvasti teollisuusrobotteihin

Tulokset osoittavat, että teollisuusrobottien kasvavaan käyttöön Yhdysvalloissa on liittynyt enemmän kielteisiä kuin myönteisiä vaikutuksia. Kielteiset vaikutukset syntyvät tietysti siitä, että teollisuusrobotit syövät työpaikkoja. Toisaalta, robottien käyttöönoton myötä tuottavuus saattaa parantua siinä määrin, että yrityksen kokonaistyövoiman tarve pikemmin kasvaa kuin laskee. Jos automatisointi lisäksi vaikuttaa ympäröivien yritysten toimintaan laajentavasti, myös työpaikkansa menettäneiden voidaan olettaa helposti työllistyvän uudestaan. Mutta nämä positiiviset vaikutukset eivät siis näytä olevan riittävän suuria kompensoimaan robottien kielteisiä vaikutuksia.

Kirjoittajat ovat myös varautuneet siihen, että heidän tuloksiensa voidaan väittää heijastavan muunlaisten ilmiöiden vaikutuksia kuin pelkästään teollisuusrobottien. He toteavat, että tulokset eivät muutu vaikka analyyseissa otetaan huomioon toimiala- ja väestörakenteiden samanaikainen muutos tai tuonnin vaikutukset. Erityisen mielenkiintoista on se, että vaikutukset säilyvät negatiivisina ja merkittävän suurina vaikka analyysissa huomioidaan IT-teknologian kielteinen vaikutus rutiininomaisten työtehtävien määrään sekä välituotetuotannon siirtyminen ulkomaille. Näiden rinnalla työllisyyttä vähentää siis myös robottien kasvava käyttö. Ja tämä kehitys ei johdu pelkästään autoteollisuudesta, joka on teollisuusrobottien suurin käyttäjä, vaan vaikutus on nähtävissä laajasti myös muilla toimialoilla. Kirjoittajat myös toteavat, että muille IT-ratkaisuille ei saada läheskään yhtä suuria vaikutuksia. Kielteisimmät vaikutukset työllisyyteen liittyvät nimenomaan teollisuusrobotteihin.

Konsortion johtaja Rita Asplund

Lähde:

Daron Acemoglu & Pascual Restrepo. Robots and Jobs: Evidence from US Labor Markets. NBER Working Paper 23285. http://www.nber.org/papers/w23285

 


*) Teollisuusrobotti on tietokoneohjattu työkappaleita tai työvälineitä käsittelevä yleiskäyttöinen kone, robotti. Yleiskäyttöisyys tarkoittaa sitä, että ohjelma, jonka mukaan robotti toimii, on helposti muutettavissa ja samaa robottia voidaan käyttää useisiin käyttötarkoituksiin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Teollisuusrobotti (viitattu 18.5.2017). Acemoglu ja Restrepo määrittelevät teollisuusrobotin seuraavasti korostaen ihmistyövoiman tarpeettomuutta: ”industrial robots are fully autonomous machines that do not need a human operator and that can be programmed to perform several manual tasks such as welding, painting, assembling, handling materials, or packaging. Textile looms, elevators, cranes, transportation bands or coffee makers are not industrial robots as they have a unique purpose, cannot be reprogrammed to perform other tasks, and/or require a human operator” (s. 2).