Talous & Yhteiskunta -lehti: Korkeakoulutus ja sen jälkeiset urapolut ovat Suomessa vahvasti sukupuolittuneita

Suomi on maailman kärkimaita korkeakoulututkinnon suorittaneiden ikäluokkaosuuksissa, mutta sukupuolten väliset erot koulutuksen ja sen jälkeisen työn sisällössä ovat OECD-maiden suurimpia. Professori Osmo Kivisen ja tutkija Juha Hedmanin mukaan oppilaitosten olisi hyvä muuttaa menettelytapojaan siten, että kumpaakin sukupuolta kohdeltaisiin niiden edellytyksiä parhaiten vastaavalla tavalla.

EU- ja OECD-maissa keskeisesti koulutuspolitiikkaa ohjaava tavoite on väestön koulutustason nosto. EU:n Eurooppa 2020-strategiassa asetetaan Euroopan unionille tavoitteeksi nostaa korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 30–34-vuotiaista vähintään 40 prosenttiin ja saada tutkintoa vailla olevien osuus 18–24-vuotiaista alle 10 prosenttiin.

Suomen tavoite puolen ikäluokan korkeakouluttamisesta on varsin lähellä toteutumistaan. Tuoreimpien OECD-tilastojen mukaan korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 30−34-vuotiaista ei kuitenkaan ole nousussa, vaan on kääntynyt yhden prosenttiyksikön laskuun 47:stä 46:een prosenttiin. Naisilla laskua on kaksi prosenttiyksikköä (55:stä 53:een prosenttiin), miehillä vain prosenttiyksikön kymmenyksiä. Vaikka sukupuolten väliset erot rahtusen tasoittuvat, ovat ne kuitenkin Suomessa edelleen OECD-maiden korkeimpia.

Todettakoon, että Sveitsissä ja Etelä-Koreassa korkeakoulututkinnon suorittaneiden ikäluokkaosuus on Suomen tapaan varsin korkea, mutta eroa sukupuolten välillä ei näissä maissa esiinny. Etelä-Koreassa sekä miesten että naisten ikäluokkaosuudet ovat molemmat 50 prosenttia. Sveitsissä miesten ikäluokkaosuus (54 %) on aavistuksen naisten vastaavaa (52 %) korkeampi. Koulutuspolitiikan keskeisiä kysymyksiä ovat, miten saada kummatkin sukupuolet pysymään mukana koulutuksessa mahdollisimman pitkään ja hankkimaan sellaisia tietoja ja taitoja, joiden varassa toiminta työssä ja muussa elämässä sujuu mahdollisimman hyvin.

Tiettyä eriseuraisuutta on nähtävissä myös naisten ja miesten, korkeakoulututkinnon suorittaneiden ja sitä vailla olevien urautumisessa omien toimialojensa työtehtäviin. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työtehtävien sijaintikuntien viiden kärjessä Helsinki on omassa luokassaan ja seuraavina tulevat sellaiset yliopistokaupungit kuin Tampere, Espoo, Turku ja Oulu. Vaille korkeakoulututkintoa jääneiden viiden kärki poikkeaa edellisestä siltä osin, että toiseksi noussut Vantaa pudottaa Oulun viiden kärjen ulkopuolelle.

Sukupuolten välinen urautuminen juontuu jo peruskoulun jälkeisestä jakautumisesta lukio-opintoihin ja ammatillisiin opintoihin. Tyttöenemmistöinen lukiokoulutus johtaa useimmiten korkeakouluopintoihin, joissa naiset suuntautuvat erityisesti terveydenhuolto-, kasvatus- ja humanistisille aloille ja miehet puolestaan teknillisille aloille. Ammatillisen koulutuksen kautta edetään useimmiten palvelualojen ammatteihin, mihin korkeakoulututkinnon suorittaneet päätyvät suhteellisen harvoin.

Jos halutaan tavoitella Sveitsin ja Etelä-Korean tavoin korkeakoulututkinnon suorittaneiden sukupuolittain yhdenvertaisia ja korkeita ikäluokkaosuuksia, on hyvä huomata, että Suomessa naisvaltaiset alat (terveydenhuolto, kasvatus, humanistiset alat) eivät Sveitsissä ja Etelä-Koreassa ole samalla tavoin naisenemmistöisiä kuin meillä. Paljolti näyttötutkintojen ja oppisopimusten varassa elävät palvelualat ovat etenkin Sveitsissä arvossaan myös korkeakouluissa.

Lue Osmo Kivisen ja Juha Hedmanin koko artikkeli Talous & Yhteiskunta -lehdestä 2/2019.

 

Tutkimuskirjallisuutta

Asplund, R. & Vanhala, P. (2014), Peruskoulutodistuksen varassa olevien nuorten polut työelämään − 2000-luvun alussa peruskoulunsa päättäneiden kokemuksia, ETLA Muistio 23.

Euroopan komissio (2018), Europe 2020 Strategy.

Goldin, C. & Katz, L. (2008), The Race Between Education and Technology, Cambridge, MA: The Belknap Press of Harvard University Press.

Goodman, M. & Sands, A. & Coley, R. (2015), America’s Skills Challenge: Millennials and the Future, Princeton, N.J.: ETS Center for Research on Human Capital and Education.

Holzer, H. (2017), The Role of Skills and Jobs in Transforming Communities, Cityscape, 19:1, 171−190.

Kestilä, L. & Paananen, R. & Väisänen, A. & Muuri, A. & Merikukka, M. & Heino, T. & Gissler, M. (2012), Kodin ulkopuolelle sijoittamisen riskitekijät. Rekisteripohjainen seurantatutkimus Suomessa vuonna 1987 syntyneistä, Yhteiskuntapolitiikka, 77, 34–52.

Kivinen, O. & Hedman, J. (2017) Suomen korkeakoulutus on yhä korkeaa kansainvälistä tasoa, Tieto & Trendit.

Kääriälä, A. & Berlin, M. & Lausten, M. & Hiilamo, H. & Ristikari, T. (2018), Early School Leaving by Children in Out-of-Home Care: A Comparative Study of Three Nordic Countries, Children and Youth Services Review, 93, 186−195.

Loukkola, A. & Tuononen, M. (2019), Nuorten korkeakoulutukseen siirtyminen hidastunut, Tieto & Trendit 3.4.2019.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (2018), Maailman osaavimmaksi kansaksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsaus, Valtioneuvoston julkaisusarja 21/2018.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (2017), Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle. Taustamuistio korkeakoulutuksen ja tutkimuksen 2030 visiotyölle.

Ristikari, T. & Keski-Säntti, M. & Sutela, E. & Haapakorva, P. & Kiilakoski, T. & Pekkarinen, E. & Kääriälä, A. & Aaltonen, M. & Huotari, T. & Merikukka, M. & Salo, J. & Juutinen, A. & Pesonen-Smith, A. & Gissler, M. (2018), Suomi lasten kasvuympäristönä: Kahdeksantoista vuoden seuranta vuonna 1997 syntyneistä, THL raportti 7/2018.

Schwartz, R. (2016), The Career Pathways Movement: A Promising Strategy for Increasing Opportunity and Mobility, Journal of Social Issues, 72, 740−759.

Symonds, W. & Schwartz, R. & Ferguson, R. (2011), Pathways to prosperity: Meeting the challenge of preparing young Americans for the 21st century, Cambridge, MA: Pathways to Prosperity Project, Harvard University Graduate School of Education.

Valtiovarainministeriö (2018), Eurooppa 2020 -strategia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *