Talous & Yhteiskunta -lehti: Aikuiskoulutustuen ja työeläkekuntoutuksen työllisyysvaikutukset jäävät vaatimattomaksi

Suomessa tuetaan työssä olevien osaamisen kehittämistä muun muassa aikuiskoulutustuella ja työeläkekuntoutuksella. Vuosittain näiden tukien piirissä on lähes 40 000 henkilöä, ja yhteiskunta käyttää niihin yhteensä yli 350 miljoonaa euroa. Polkuja työhön -hanke pureutui tukien työllisyysvaikutuksiin.

Työikäisten osaamisen kehittämistarpeet syntyvät sekä yhteiskunnallisista että yksilöllisistä syistä. Teknologinen kehitys ja erityisesti informaatio- ja kommunikaatioteknologian (ICT), robotiikan ja tekoälyn kehitys merkitsee sitä, että ammattirakenteet, ammattien tehtäväsisällöt ja työn tekemisen tavat muuttuvat. Tämä merkitsee monien kohdalla tarvetta päivittää osaamistaan joko siirtyäkseen uuteen ammattiin tai sopeutuakseen ammatin tehtäväsisältöjen muutokseen.

Yksilötasolla terveydessä tapahtuvat muutokset ovat merkittävä tekijä osaamisen kehittämistarpeiden taustalla. Työkyvyn heiketessä saattaa syntyä tarve siirtyä toisenlaisiin tehtäviin, mikä usein edellyttää opiskelua tai työnohjausta. Aikuiskoulutustuki tukee työllisten omaehtoista opiskelua, ja työeläkekuntoutus puolestaan auttaa tilanteessa, jossa sairaus aiheuttaa työkyvyttömyyden uhan.

Tutkimustietoa näiden tukien vaikuttavuudesta on ollut vähän, mutta äskettäin Polkuja työhön -hankkeessa julkaistiin uutta tutkimusta (lisätiedot tekstin lopussa), jossa aikuiskoulutustukea ja työeläkekuntoutusta saaneita on verrattu rekisteriaineistoista muodostettuihin verrokkeihin.

Tutkimusten mukaan tukien työllisyysvaikutukset jäävät vaatimattomiksi. Aikuiskoulutustuki auttaa työllisiä kouluttautumaan ja edistää ammatinvaihtoa. Vaikutus tuloihin ja työllisyyteen oli kuitenkin tarkasteluajanjaksolla vähäinen. Vaikutukset saattavat olla pidemmällä aikavälillä toisenlaisia. Kuuden vuoden tarkasteluajanjakso on kuitenkin sen verran pitkä, että huomattavat vaikutukset todennäköisesti havaittaisiin.

Työeläkekuntoutus lisäsi työhön osallistumista vain vähän henkilöillä, joilla on ollut tuki- ja liikuntaelinten sairauksista tai mielenterveyden häiriöistä johtuvaa työkyvyttömyyttä.

Vaikuttavuusarviot kertovat kiireellisestä tarpeesta kehittää sekä aikuiskoulutustukea että työeläkekuntoutusta. Tai sitten tukimuodoille tulee miettiä vaihtoehtoisia tai täydentäviä toimenpiteitä, jotta ne edistäisivät paremmin työllisyyttä.

Perehdy tutkimuksiin lisää:

Yleistajuinen artikkeli Talous & Yhteiskunta -lehdessä 2/2019:
Antti Kauhanen, Taina Leinonen, Svetlana Solovieva ja Eira Viikari-Juntura:
Aikuiskoulutustuen ja työeläkekuntoutuksen vaikuttavuus

 

Tutkimuskirjallisuutta

Gould, R. & Härkäpää, K. & Järvikoski, A. (toim.) (2012), Toimiiko työeläkekuntoutus? Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 01/2012.

Kauhanen, A. (2018), The Effects of an Education-leave Program on Educational Attainment and Labor Market Outcomes, ETLA Working Papers 56.

Leinonen, T. & Solovieva, S. & Husgafvel-Pursiainen, K. & Laaksonen, M. & Viikari-Juntura, E. (2019a), Do Individual and Work-related Factors Differentiate Work Participation Trajectories Before and After Vocational Rehabilitation? PLOS One. 14:e0212498.

Leinonen, T. & Viikari-Juntura, E. & Husgafvel-Pursiainen, K. & Juvonen-Posti, P. & Laaksonen, M. & Solovieva, S. (2019b), The Effectiveness of Vocational Rehabilitation on Work Participation: A Propensity Score Matched Analysis Using Nationwide Register Data, Scandinavian Journal of Work, Environment & Health, April 12.

Saarnio, L. (2018), Työeläkekuntoutus vuonna 2017, Eläketurvakeskuksen tilastoja 05/2018, Helsinki.

Viikari-Juntura, E. & Leinonen, T. & Virta, L.J. & Hiljanen, I. & Husgafvel-Pursiainen, K. & Autti-Rämö, I. & Rissanen, P. & Burdorf, A. & Solovieva, S. (2019), Early Part-time Sick Leave Results in Considerable Savings in Social Security Costs at National Level: an Analysis Based on a Quasi-experiment in Finland, Scandinavian Journal of Work, Environment & Health, 45, 203–208.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *