Taitojen yhteensopimattomuus – ajankohtainen mutta moniulotteinen ilmiö: osa III

Taitojen yhteensopimattomuutta on alan kirjallisuudessa lähestytty monelta kannalta. Edellisessä taitojen yhteensopimattomuutta käsittelevässä blogissa pureuduttiin siihen, mitä alan empiirinen tutkimus kertoo taitojen ns. vertikaalisesta yhteensopimattomuudesta. Tässä blogisarjan kolmannessa ja viimeisessä osassa käydään läpi, mitä empiiristen tuloksien perusteella pystytään sanomaan taitojen yhteensopimattomuuden muista muodoista. Todettakoon kuitenkin jo nyt, että näitä muita muotoja koskevaa evidenssiä on myös kansainvälisesti vain rajoitetusti.

Horisontaalinen eli koulutusalan mukainen yhteensopimattomuus

Tämän tyyppisessä taitojen yhteensopimattomuudessa arvioinnin kohteena on, missä määrin työntekijät ovat koulutustaan vastaamattomalla alalla töissä. Tämän tyyppistä yhteensopimattomuutta tuntuu esiintyvän Suomessa selvästi vähemmän kuin niissä muissa maissa, joista arvioita on olemassa. Toisaalta tällaiseen maakohtaiseen vertailuun liittyy aikamoista epävarmuutta jo sen takia, että useimmista maista löytyy enintään pari arviota. Vähintään yhtä mielenkiintoista kuin ilmiön yleisyys olisi tietää, vaikuttaako koulutusalan mukainen yhteensopimattomuus palkkatasoon, työtyytyväisyyteen ja todennäköisyyteen vaihtaa työpaikkaa. Tähänastiset tulokset ovat kuitenkin tältä osin vähäisiä ja lisäksi osittain kovin ristiriitaisia. Yhtä lailla olisi tärkeää tietää, miten tämän tyyppistä yhteensopimattomuutta voitaisiin vähentää. Sen suhteen tutkimus näyttäisi viittaavan siihen, että työharjoittelun lisääminen koulutukseen olisi varteenotettava keino.

Osaamisen vanhentuminen

Tähän aiheeseen keskittyvässä kirjallisuudessa pyritään ensisijaisesti selvittämään, mitkä tekijät vaikuttavat työntekijän osaamisen vanhentumiseen. Tältä osin tuoreempi tutkimus viittaa siihen, että osaamisen vanhentumisen riski kasvaa työntekijän suorittaman koulutusasteen mukaan ja koskee etenkin sellaisia töitä, joissa jatkuvalla oppimisella ja teknologisella osaamisella on keskeinen rooli eli erityisesti ns. STEM-ammatteja (STEM on lyhenne sanoista science, technology, engineering and mathematics). Tulos on siksi varteenotettava myös koulutusvalintoja ajatellen: nuoren kannattaisi ottaa huomioon myös tällaiset seikat harkitessaan vaihtoehtoisia koulutuspolkuja.

Osaamisvaje

Tämä yhteensopimattomuuden muoto kuvaa tilannetta, jossa työnantaja kokee, ettei työntekijällä ole riittävästi osaamista suoriutuakseen hyvin nykyisessä työtehtävässään. Empiirisiin tutkimuksiin perustuva tietämys tästä ilmiöstä on kuitenkin lähes olematonta. Lisäksi harvat olemassa olevat tutkimukset lähestyvät aihetta hyvin eri näkökulmista. Kun yhdessä tutkimuksessa pääpaino on siinä, mitkä tekijät ja mekanismit auttavat parhaiten yrityksiä tunnistamaan henkilöstössä mahdollisesti esiintyvää osaamisvajetta ja osaamisvajeen muotoa, niin toisessa tutkimuksessa pääpaino saattaa olla sen selvittämisessä, miten osaamisvajeen katsotaan heijastuvan yrityksen toimintaan, esimerkiksi uusien tuotteiden markkinoille tuomisen ja uusien työtapojen käyttöönoton suhteen.

Osaamispula

Tämä ilmiö, josta työnantajat valittavat Suomessa yhä äänekkäämmin, kuvaa tilannetta, jossa työnantaja ei onnistu täyttämään avoimia työpaikkojaan, koska tarjolla ei ole sopivia osaajia. Osaajien aitoa puuttumista ei pidä siis sotkea tilanteisiin, joissa sopivien hakijoiden puute johtuukin esimerkiksi avoinna olevan työpaikan huonosta palkkatasosta tai huonoista työolosuhteista. Sinänsä osaamisvaje on ongelmallinen tilanne, koska yksittäisellä yrityksellä se saattaa vaikeuttaa sen toimintaa ja koko yhteiskunnalle voi aiheutua merkittäviä taloudellisia menetyksiä tuottavuudella, BKT:llä, työllisyydellä ja palkoilla mitattuna. Toisaalta tutkimus näyttäisi viittaavan siihen, että yritysten kokema osaamispula on yleensä tilapäinen ilmiö, josta yritys selviää esimerkiksi ylitöiden avulla. Lisäksi osaamispulaa esiintyy tuoreimpien tutkimusten mukaan loppujen lopuksi aika vähän. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä korostaa, että osaamispulaa selvittävissä tutkimuksissa keskitytään nimenomaan korkeasti koulutetun työvoiman saatavuuteen.

Taitojen yhteensopimattomuuden eri muotojen rinnakkaisesiintyvyys

Taitojen yhteensopimattomuuden muotoja on siis varsin monenlaisia ja niistä on vaihtelevasti empiiristä evidenssiä. Missä määrin niitä esiintyy rinnakkain ja miten ne mahdollisesti ovat yhteydessä toisiinsa on sitä vastoin asia, josta emme tiedä juuri mitään. Vähintään yhtä mielenkiintoinen kysymys on se, mihin yhteensopimattomuuden muotoihin päättäjät näyttävät kiinnittävän ensisijaisesti huomiota sekä millaisiin toimenpiteisiin he useimmiten ryhtyvät ja mihin perusteluihin nojautuen. Journal of Economic Surveys -aikakauskirjassa julkaistu artikkeli on myös tältä osin ajatuksia herättävä.

Konsortion johtaja Rita Asplund

Lähde

McGuinness, S., Pouliakas, K. & Redmond, P. Skills Mismatch: Concepts, Measurement and Policy Approaches.  Journal of Economic Surveys, First Published: 23 January 2018.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *