Suomen koulujen sisäiset Pisa testi erot kasvavat

Pisa testi (engl. Programme for International Student Assessment) on Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöön (OECD) kuuluvien maiden joka kolmas vuosi järjestämä koe, jolla mitataan 15– 16-vuotiaiden opiskelijoiden tulevaisuuden avaintaitoja. Ainerajat ylittävä testi tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 2000, jolloin painotettiin lukutaidon merkitystä. Sittemmin parrasvaloihin ovat päässeet myös matematiikan ja luonnontieteen aineet. Tällöinkin lukutaidon merkitys korostuu, sillä tehtävät keskittyvät ennen kaikkea uusiin tilanteisiin yhtälöiden selvittämisen sijaan. 

Testi korostaa ongelmanratkaisuun tarvittavia taitoja mahdollisimman realistisesti arkielämän tilanteita jäljitellen. Suomalaisten oppilaitosten opetussuunnitelmien sisältöjen osaamista tutkimus ei mittaa, vaikka osa oppilaitoksista voikin huomioida oppilaan saaman Pisa testi tuloksen arvostelussaan ylimääräisenä plussana. 

Pisa testi selvittää opiskeluympäristöjä monipuolisesti

Vaikka Pisa testi keskittyy mittaamaan nuorten opiskelutaitoja ja -valmiuksia elinikäisen oppimisen kannalta, otetaan tutkimuksessa huomioon myös opiskeluympäristön vaikutus tuloksiin. Vastauksia haetaan sekä oppilaille että kouluille osoitetuilla kyselylomakkeilla, jotka kartoittavat kodin sosiaalista asemaa, kotoa saatavaa tukea opiskelemiseen, oppilaiden suhtautumista koulunkäyntiin ja heidän ajankäyttöään.

Pisa tulokset kerätään yhteen ja niitä analysoidaan noin vuosi. Tutkimukseen osallistuvat koulut valitaan satunnaisotannalla ja oppilaista mukaan valikoituu yhtä lailla satunnaisesti noin 40 henkilöä. Yhteensä suomalaisia nuoria osallistui vuoden 2018 Pisa testiin 8 000 kappaletta yhteensä 200 eri koulusta.

Tavoitteena on saada mahdollisimman kattava otos kunkin OECD-maan ja muiden testiin osallistuvien valtioiden nuorista. Pisa testi tehtävät valitsee kansainvälinen konsortio ja ne käännetään kunkin kohdemaan kielelle englannin- ja ranskankielisistä alkuperäisversioista. 

Testi tehdään Suomessa tietokoneella paperiversion sijaan ja eri tehtäväyhdistelmiä on useita erilaisia. Aikaa testin tekemiseen annetaan kaksi tuntia, ja yli puolet testin tehtävistä ovat avoimia tehtäviä, joissa oppilas pääsee perustelemaan vastaustaan valintakysymyksiä vapaammin. Tehtäväänsä koulutetut pisteyttäjät tarkastavat Pisa testi tulokset ja pisteytyksen luotettavuus tarkastetaan antamalla useamman pisteyttäjän tarkastaa saman oppilaan tehtävät. 

Suomalaisten Pisa osaaminen laskee kaikilla osa-alueilla

Viimeisin Pisa testi ei ollut suomalaisille yhtä imartelevaa luettavaa kuin ennen. Vuonna 2019 julkistetut tulokset vahvistavat paitsi perhetaustan vaikutuksen nuorten taitotasoon, myös osoittavat tasoerojen tyttöjen ja poikien välillä olevan erittäin suuria. Muutenkin suomalaisten nuorten taso Pisa testeissä on heikentynyt. 

Siinä missä 2000-luvulla Suomi loisti Pisan kolmen kärjessä, ovat viime aikaiset sijoitukset laskeneet maamme sijoitusta lukutaidossa esimerkiksi Kiinan, Singaporen ja Viron alle. Myös luonnontieteiden osaaminen on heikentynyt, ja matematiikan taidot ovat pysyneet ennallaan. Silti Suomi sijoittuu vuoden 2019 tulosten mukaan kauas ennen hallitsemastaan kolmen kärjestä. 

Matematiikan tuloksissa saavutimme sijan 16 kaikista Pisa testiin osallistuneista 79 maasta. Luonnontieteissä ja lukutaidossa Suomi on sijalla kuusi. Vuoden 2018 Pisa testi mittasi lisäksi talousosaamista, mutta nämä tulokset ovat vielä pisteyttäjien arvioitavana. 

Sukupuolten väliset erot Suomessa OECD-maiden suurimmat

Viimeisimmän Pisa testin tulokset paljastivat merkittävän eron suomalaisten tyttöjen ja poikien lukutaidossa. Piste-ero tyttöjen hyväksi oli peräti 52 pistettä, kun taas muissa OECD-maissa eroksi jäi 30 pistettä. Matematiikassa ja luonnontieteissäkin havaittiin eroja, mutta ne olivat maltillisemmat. 

Korkean piste-eron syyksi epäillään kielteistä suhtautumista lukuharrastukseen, mikä oppilaiden mukaan johtuu valinnanvapauden ja ajan puutteesta. Lukeminen koettaisiin mieluisemmaksi, jossa luettaviksi kirjoiksi voitaisiin valita itseä kiinnostavia teoksia. Nuoret myös myönsivät, että harrastukset, kaverit ja sosiaalinen media syövät lukemiselle tarkoitettua aikaa. 

Nuorten asenteet olivat yhtäläisiä taitojen kanssa. Monet, jotka menestyivät testissä huonosti, ilmoittivat lukevansa vain pakon edessä. Puolestaan oppilaat, jotka pitivät lukemista, menehtyivät myös siinä paremmin. 

Perhetausta näkyy Pisa testi tuloksissa

Suomalainen koulujärjestelmä on pitkään saanut kiitosta tasa-arvoisista pärjäämismahdollisuuksistaan. Nykyään taustaerot ovat kuitenkin osoittaneet tunkeutuneensa suomalaisten oppilaiden koulumenestykseen. Viimeisin Pisa testi näytti, että ylimmän ja alimman sosioekonomisen neljänneksen keskimääräinen ero lukutaidon kehityksessä vastaa jopa kahden kouluvuoden opintoja. Luku on huima ja huolestuttava. 

Syytkin ovat selviä. Korkeakoulutetut ja varakkaat vanhemmat pystyvät sekä näyttämään esimerkkiä että rahoittamaan opinnoista koituvat kulut. Heikkoakin koulumenestystä pystytään varakkaissa ja akateemisissa perheissä korjaamaan joko vanhempien antamalla tukiopetuksella tai kodin ulkopuolelta hankituilta kursseilta. Päinvastaisesti vanhempien matala koulutustaso, työttömyys ja muut toimeentulovaikeudet ovat riski nuoren koulumenestykselle. Toisen asteen koulutuksen jälkeen matalampi tuloisten perheiden nuoret suuntaavat todennäköisemmin työelämään kuin jatkavat opintojaan. 

Koulujakaan ei pidä tästä yhtälöstä unohtaa. Koulutuksen rahoitusta on vähennetty, ja kipeimmin leikkaukset iskevät etenkin syrjäseutujen oppilaitoksiin. Kun koulumatka pitenee, vireystaso laskee ja keskittyminen herpaantuu helpommin. Alueelliset erot vaikuttavat nuorten lisäksi myös henkilökuntaan, jonka työkuorma kasvaa luokkien yhdistyessä. Nuoret tarvitsivat enemmän tukea, mutta koululla ei ole resursseja sen antamiseen. 

Luokkaerot korostuvat asuinpaikan mukaan ja nuoruudessa opitut opiskelutaidot seuraavat mukana aina työelämään asti. Hyvän pohjan saaneet oppilaat omaksuvat helpommin jatkuvan oppimisen periaatteen, ja kehittävät taitojaan työympäristössäkin. Sen sijaan työntekijät, joiden opiskelutaidot ovat jo nuorena olleet heikot, suhtautuvat työtehtävien muutoksiinkin kielteisemmin. 

OECD:n suositukset tulevaisuuden Pisa testeissä pärjäämiseen 

Vaikka OECD ei tietenkään paljasta testiensä sisältöä etukäteen, antaa Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö vinkkejä tulosten parantamiseen. Suositukset koskevat kouluille annettavan rahoituksen tasapainottamista ja myönteistä erityiskohtelua oppilaitoksille, joissa heikosta sosioekonomisesta taustasta tulevia oppilaita on runsaammin. Näin voidaan varmistaa, että jokaisella oppilaitoksella on riittävät resurssit laadukkaaseen opetukseen. 

Suomen hallitus on ottanut asian seurantaan, ja kerää lisätietoa nuorten perhetaustojen ja osaamisen eriytymisestä. Pääosin Pisa testi kuitenkin osoitti, että suomalaiset koululaiset ovat osaavia. Nuoret itse kuitenkin kokevat Pisa testin usein painostavaksi. Suomessa testituloksilla on suuri painoarvo, ja vastuu kansainvälisessä kilpailussa pärjäämisestä asetetaan herkästi 15-vuotiaiden harteille. Heikkenevä lukutaito huolestuttaa nuoriakin, ja asiaan toivotaan tukea ja positiivista motivointia suurempien pärjäämispaineiden sijaan.

Jätä kommentti