OECD:n 4 teesiä Suomen koulutusjärjestelmästä

OECD:n aina yhtä paljon mielenkiintoa herättävä tiiliskivi Education at a Glance on jälleen ilmestynyt. Suomea käsittelevä osio listaa neljä havaintoa (vahvuutta?) suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Joskin ne osuvat varsin oikeaan, ne samalla herättävät ajatuksia ja laajempaa pohdintaa.

  • Korkeakoulujen ns. STEM-alojen eli luonnontieteiden, teknologia, tekniikan ja matematiikan opinnot houkuttelevat suhteellisen paljon sekä suomalaisia että ulkomaalaisia opiskelijoita. STEM-alojen suosio on lisäksi selvässä kasvussa. Tämä koskee eritoten ICT-alaa, joka on ulkomaalaisten opiskelijoiden keskuudessa erityisen suosittu. Tässä yhteydessä olisi kuitenkin ollut paikallaan kommentoida edes jotakin sukupuolijaosta, joka on STEM-alojen osalta jatkuva murhe, ja myös ulkomaalaisten opiskelijoiden jäämisestä Suomeen töihin opintojen jälkeen.
  • Toinen korkeakouluihin liittyvä OECD-havainto on se, että opiskelijat eivät maksa lukukausimaksuja. OECD:n mukaan tämä on johtanut siihen, että korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on Suomessa paljon suurempi kuin muissa OECD-maissa. Mielenkiintoinen johtopäätös, joka ei kuitenkaan kerro, onko tämä hyvä vai huono tulos.
  • Ammatillisen peruskoulutuksen todetaan tarjoavan Suomessa erinomaisia opiskelumahdollisuuksia, myös aikuisille. Tämä myös pitkälti selittää, miksi ammattikouluista valmistuneiden keski-ikä on meillä 28 verrattuna OECD-alueen 22 vuoteen. Lisäksi kiinnitetään huomiota siihen, että muihin OECD-maihin verrattuna varteenotettava osa alle 25-vuotiaista on kirjoilla ammattikoulussa ja että 25–34-vuotiaista huomattavan suuri osa on suorittanut toisen asteen ammattitutkinnon. Tämän pohjalta OECD päättelee, että toisen asteen ammattitutkinto vie kitkattomasti työelämään. Päätelmä on yllättävän suoraviivainen. Samassa yhteydessä OECD nostaa esille ammattikouluissa opiskelevien suhteellisen matalat valmistumisasteet sekä niiden yhteyden vanhempien koulutustasoon. Toki perhetaustalla saattaa olla ratkaiseva vaikutus opinnoista valmistumiseen mutta tutkinnon suorittamattomuuden taustalla on kyllä tänä päivänä usein tätä monimutkaisempia ilmiöitä.
  • OECD:n neljäs havainto liittyy esikasvatukseen ja nimenomaan siihen, että OECD-maista Suomi investoi kaikkein eniten tähän lasten kehityksessä erityisen tärkeään vaiheeseen. Lopputulos on korkealaatuinen esikasvatus, johon kuitenkin osallistuu suhteellisen pieni osa alle kouluikäisistä lapsista. Vasta 6-vuotiaiden lasten osalta osallistumisaste nousee Suomessa samalle tasolle kuin OECD-maissa keskimäärin. Tämä on eittämättä huomionarvoinen asia perhevapaiden uudistuksen yhteydessä.

Konsortion johtaja Rita Asplund

Lähde:

Education at a Glance 2017 – OECD Indicators. http://www.oecd.org/edu/education-at-a-glance-19991487.htm