Lukukausimaksuista liian monta mielipidettä

Monenlaiset tekijät vaikuttavat nuorten koulutusvalintoihin. Yliopistojen lukukausimaksujen on usein väitetty olevan yksi tällainen tekijä. Tuoretta, laajapohjaista ja luotettavaa evidenssiä väitteen tueksi on ollut niukasti tarjolla. Nyt on kuitenkin muutaman viikon sisällä ilmestynyt peräti kaksi tutkimusta lukukausimaksujen vaikutuksista Englannissa. Lisäksi tutkimusten tulokset ovat hyvin samansuuntaiset.

Englanti on lukukausimaksujen luvattu maa

Englanti on lukukausimaksujen osalta mielenkiintoinen maa, koska siellä julkiset yliopistot siirtyivät varsin nopealla aikataululla lukukausimaksuttomista alemman korkeakoulututkinnon opinnoista muihin maihin verrattuna hyvinkin korkeisiin lukukausimaksuihin. Samanaikaisesti uudistettiin opintotuki- ja opintolainajärjestelmiä opintoihin hakeutumista kannustavaan suuntaan erityisesti pienituloisista perheistä tulevien opiskelijoiden kohdalla. Niinpä rahoitusjärjestelyt huolehtivat muun muassa siitä, että opiskelija ryhtyy maksamaan kertyneitä lukukausimaksuja vasta valmistumisen jälkeen ja silloinkin vain tiettyjen ehtojen täyttyessä. Opintotuki on puolestaan porrastettu pienituloisten perheiden opiskelijoita suosivaksi. Silti lukukausimaksuista luopuminen on Englannissa taas vilkkaan keskustelun kohteena.

Haittavaikutuksia ei löydetty

Tutkimuksissa selvitettiin, miten vuonna 1998 aloitetut uudistukset ovat vaikuttaneet erityyppisiin ilmiöihin, eritoten yliopisto-opinnot aloittaneiden määriin ja heidän perhetaustaansa. Tuloksien mukaan uudistukset eivät vähentäneet julkisissa yliopistoissa aloittavien määriä. Uudistukset eivät myöskään kasvattaneet uusien opiskelijoiden välisiä sosioekonomisia eroja eli perhetaustan merkitystä. Perhetaustan vaikutus yliopisto-opintoihin hakeutumiseen näyttää pikemmin vähentyneen, kun suurituloisista perheistä tulevien opiskelijoiden määrä on jostain syystä hieman laskenut.

Pelkistä lukukausimaksuista keskusteleminen ei riitä

Englanti on erinomainen esimerkki myös siinä, että se selkeästi osoittaa miten tiiviisti lukukausimaksujen käyttöönotto ja myös niiden korottaminen liittyy opintojen rahoitusjärjestelmän samanaikaiseen uudistamiseen laajasti tiedossa olevien haittavaikutuksien välttämiseksi. Mutta Englannin esimerkki myös muistuttaa siitä, että tulisi avoimesti tiedostaa ja tiedottaa, miksi lukukausimaksuja on otettava käyttöön. Englannissa perimmäinen syy oli se, että julkisten yliopistojen laatu oli heikentynyt samalla, kun kustannukset olivat nousseet ripeästi.

Konsortion johtaja Rita Asplund

 

Lähteet

Azmat, G. & S. Simion. Higher education funding reforms: A comprehensive analysis of educational and labour market outcomes in England. CEPR Discussion Paper 12389, October 2017.

Murphy, R., J. Scott-Clayton & G. Wyness. The end of free college in England: Implications for quality, enrolments and equity. NBER Working Paper 23888, September 2017.