Kognitiivisilla taidoilla on selkeä vaikutus työelämässä menestymiseen

Niin akateemisessa kuin julkisessakin keskustelussa on viime vuosina kiinnitetty yhä enemmän huomiota kognitiivisten (tiedollisten) taitojen merkitykseen. Monessa yhteydessä on todettu, että näillä taidoilla on selkeä yhteys työelämässä menestymiseen sekä työllisyydellä että palkalla mitattuna. Sen sijaan tutkimuskirjallisuus ei ole pystynyt vakuuttavalla tavalla osoittamaan, että kognitiivisilla taidoilla olisi kiistämätön vaikutus henkilön työllisyyteen ja palkkakehitykseen eli että tällaisten taitojen ja työelämässä menestymisen välillä olisi selkeä kausaalinen syy-yhteys.

Kognitiiviset taidot: inhimillisen pääoman vaihtoehtoinen mittari

Inhimillistä pääomaa on perinteisesti mitattu suoritettujen koulutusvuosien määrällä tai loppututkinnon asteella, ajoittain myös sen alalla. Tällöin mitataan siis, mitä henkilö on saavuttanut hänen muodollisen koulutuksensa päättymishetkellä. Kyse on määrällisestä mittarista, joka ei ota huomioon käydyn koulutuksen tai suoritetun tutkinnon laatua. Mittari ei siksi huomioi koulutuksen laadussa yli ajan mahdollisesti tapahtuneita muutoksia. Erityisen riittämättömänä mittaria on usein pidetty eri maita vertailevissa tutkimusasetelmissa.

Siksi on kuumeisesti yritetty löytää vaihtoehtoisia tapoja lähestyä ihmisten osaamista. Yksi niistä on aikuisten tietotaitojen suora mittaaminen. Tämä oli pitkään varsin haasteellinen tehtävä, koska siihen sopivia aineistoja oli äärimmäisen vähän ja niiden kattavuus oli monessa mielessä hankalan suppea. Tilanne kuitenkin muuttui radikaalilla tavalla, kun OECD:n aloitteesta käynnistetyn kansainvälisen ns. PIAAC-aikuistutkimuksen aineisto tuli tutkijoiden käyttöön. Aineistossa keskeisenä kiinnostuksen kohteena ovat kolme tiedon käsittelyn ja hallinnan avaintaitoa: lukutaito, numeeriset taidot sekä ongelmanratkaisutaidot tietoteknisessä ympäristössä. Suomen PIAAC-aineisto perustuu yli 5 400 henkilön haastatteluihin. Osallistujat on poimittu satunnaisotannalla Suomessa asuvien 16–65-vuotiaiden joukosta.

Korrelaatio onkin syy–seuraus-suhde

Tuore PIAAC-aineistoon perustuva tutkimus osoittaa, että kognitiiviset taidot eivät ole pelkästään yhteydessä työelämässä menestymiseen, vaan että niillä on itse asiassa varsin huomattava vaikutus sekä työllistymiseen ja työllisenä pysymiseen että palkkatasoon ja sen kehittymiseen. Kognitiivisten taitojen tuottoaste eli palkkavaikutus on 32 OECD-maata kattavan peruslaskelman mukaan noin 20 prosenttiyksikön ja työllisyysvaikutus noin 8 prosenttiyksikön luokkaa.[1] Toisin sanoen, parantamalla kognitiivisten taitojensa tasoa seuraavaa tasoa vastaavaksi (5-portaisella asteikolla), henkilön työllisyysnäkymät ja palkkataso voisivat vahvistua keskimäärin tämän verran.

Kognitiivisten taitojen keskimääräinen tuottoaste alittaa OECD-maiden keskiarvon niin Suomessa (14 %-yksikköä) kuin myös muissa Pohjoismaissa (Norja 13,2; Ruotsi 13,0; Tanska 13,5). OECD:n keskiarvon ylittävä tuottoaste saatiin puolestaan sellaisille maille kuin Saksa (23,9), Iso-Britannia (22,0) ja Yhdysvallat (25,4). Maiden välinen järjestys on pitkälti samanlainen kuin koulutusvuosiin tai tutkintoasteisiin perustuvissa maavertailuissa.

Työllisyysvaikutuksen osalta maiden väliset erot ovat olennaisesti pienemmät. Suomessa tilanne vastaa OECD-maiden keskiarvoa. Samalla tasolla liikkuvat myös mm. Ruotsi ja Iso-Britannia. Pari prosenttiyksikköä parempi tilanne on mm. Tanskassa, Norjassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Näissä maissa kognitiivisten taitojen vahvistaminen näyttää siis parantavan työllisyysnäkymiä keskimäärin 10 prosenttiyksikön verran.

Peruslaskelma edustaa vaikutuksen alarajaa

Vähintään yhtä tärkeä tulos kuin syy–seuraus-suhteen osoittaminen on se, että nämä peruslaskelman osoittamat vaikutukset eivät kerro koko totuutta vaan vetävät pikemmin vaikutukselle alarajan. Toisin sanoen, kognitiivisten taitojen vahvistamisen todelliset palkka- ja työllisyysvaikutukset ovat mitä ilmeisimmin yllä esitettyjä perusarvioita suuremmat.

Peruslaskelmassa on tilastollisena mallina käytetty perinteistä pienimmän neliösumman menetelmää (OLS). Tutkimuksessa on tämän perusmallin rinnalla sovellettu peräti kuutta vaihtoehtoista lähestymistapaa, joiden avulla on pyritty ottamaan huomioon erimuotoisia, arvioitujen perusvaikutuksien suuruuteen mahdollisesti heijastuvia ilmiöitä: mittausvirheitä, käänteistä kausaalisuutta sekä huomiotta jätettyjä muuttujia.

Menemättä yksityiskohtaisemmin näiden mallien taustalla oleviin menetelmiin ja eri menetelmien antamiin tuloksiin sekä niiden tulkintaan, tulokset tukevat vahvasti sitä käsitystä, että peruslaskelman tuottamia palkka- ja työllisyysvaikutuksia voidaan pitää keskimääräisesti syntyvien hyötyjen vähimmäisarviona.

Toivelistalla syventäviä jatkotutkimuksia

Kaiken kaikkiaan, aikuisväestön kognitiivisista taidoista huolehtiminen ja niiden tason määrätietoinen vahvistaminen näyttää siis olevan koko yhteiskunnan kannalta hyvinkin tuottava investointi. Kuten myös tutkimuksen tekijät toteavat, kognitiiviset taidot edustavat tehokasta inhimillistä pääomaa tilanteissa, joissa yksilöiden tulee jatkuvasti sopeuttaa osaamistaan teknologisen kehityksen ja työmarkkinoiden rakenteiden muutoksiin.

Toisaalta tulokset herättävät myös lisäkysymyksiä: onko sillä merkitystä, missä kohtaa 5-portaista asteikkoa kognitiivisten taitojen parannus tapahtuu, eli ovatko keskimääräiset vaikutukset samaa luokkaa siirryttäessä tasolta 1 tasolle 2 tai toisaalta tasolta 4 tasolle 5? Esiintyykö miesten ja naisten välillä merkittäviä eroja? Voidaanko havaita olennaisia eroja eri ikäluokkien välillä?

Konsortion johtaja Rita Asplund

Lähteet

Hampf, F., S. Wiederhold & L. Woessmann. Skills, earnings, and employment: exploring causality in the estimation of returns to skills. Large-scale Assessments in Education. An IEA-ETS Research Institute Journal 2017 5:12. https://doi.org/10.1186/s40536-017-0045-7

Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC. https://ktl.jyu.fi/piaac

 

 

[1] Selostetut tulokset koskevat numeerisia taitoja. Kahden muun taidon tulokset ovat kuitenkin samaa luokkaa. Siksi tässä puhutaan yleisesti kognitiivisista taidoista.