Kaatuuko aktivointi työttömien vastuulle?

Aktivoidu, tai seuraa korvaukseton määräaika!

Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteilla aktiiviseen työnhakuun liittyviä muutoksia. Eniten esillä julkisuudessa on ollut työttömyysturvalakiin ehdotettu työttömän työnhakuvelvollisuuden tiukentaminen. Aktiiviselle työnhaulle suunnitellun uuden määritelmän mukaan ”työttömyysetuuden saaminen edellyttäisi, että työnhakija hakee työttömänä ollessaan keskimäärin yhtä työpaikkaa viikossa. Aktiivista työnhakua seurattaisiin 12 viikon tarkastelujaksolla. Haettavat paikat voisivat olla joko työnhakijalle tarjottuja tai hänen itsensä muutoin etsimiä. Työnhakija ilmoittaisi hakemistaan paikoista säännöllisesti verkkopalvelun kautta.”

TEM:n tiedotteessa (5.5.2017) todetaan niin ikään, että ”Aktiivisen työnhaun laiminlyönnistä ilman pätevää syytä seuraisi 60 päivän korvaukseton määräaika. Se vastaisi korvauksetonta määräaikaa, joka asetetaan nykyisin työllisyyssuunnitelman toteuttamisen laiminlyönnistä ja tarjotusta työstä kieltäytymisestä ilman pätevää syytä.”

Riittääkö TE-toimistojen virkailijoiden aika?

Julkisissa kommenteissa on muun muassa pohdittu sitä, miten ihmeessä TE-toimistojen jo nyt ylityöllistettyjen virkailijoiden aika voisi riittää työttömien raporttien käsittelemiseen, jos niitä tulvii sisään vuositasolla noin 17 miljoonaa. Tämä keskustelu vie väistämättä ajatukset viime syyskuussa julkaistuun nettiartikkeliin (mtv.fi 6.9.2016), jossa todetaan, että ”Uudenmaan TE-toimistossa jokaisella virkailijalla on satoja asiakkaita ja määrä on kasvussa”.

Työttömien aktivointi suunnitellulla tavalla uhkaa siirtää entistä enemmän työvoimapalvelujen henkilöstön aikaa pois aktiivisista työtehtävistä kuten kasvokkaisista kohtaamisista kohti passiivisia hallinnollisia työvaiheita. Kuitenkin henkilökohtainen palvelu on avainasemassa etenkin pitkäaikaistyöttömien kohdalla. Lisäksi tällaisten palvelumuotojen tarve on tänä päivänä erityisen suuri, koska noin joka kolmas työtön on ollut yli vuoden työttömänä.

Ruotsissa tilanne on parempi

MTV:n uutisartikkelissa huomautetaan niin ikään siitä, että työvoimapalvelujen henkilöresurssit ovat Ruotsissa aivan toista luokkaa: kun Ruotsissa jokaisella virkailijalla on muutamia kymmeniä asiakkaita, Uudenmaan TE-toimiston virkailijan asiakasmäärä on kymmenkertainen. Maiden erilaista tilannetta kuvaa myös se, että Ruotsissa työvoimatoimistoissa työskentelee yli 14 000 virkailijaa verrattuna 2 200 henkilöön suomalaisissa TE-toimistoissa. Kuitenkaan maiden työttömien kokonaismäärässä ei ole suurta eroa.

Löytyykö vastaus työvoimapalvelujen henkilöstön mitoituksesta?

Tämä havainto vie ajatukset valtiosihteeri Martti Hetemäen tämän vuoden alussa julkaistuun kirjoitukseen (vm.fi 27.2.2017), jossa hän moittii Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun seutuja eli maan neljää suurinta kaupunkiseutua siitä, että niiden ”yhteenlaskettu työttömyys kasvoi yli kaksi kertaa nopeammin kuin muun Suomen 2010–2016, vaikka seutujen avoimet työpaikat ovat lisääntyneet”. Hän jatkaa osoittamalla, että ”muissa Pohjoismaissa muun muassa pääkaupungin työmarkkinat ovat toimineet selvästi paremmin kuin Suomessa” ja että erot eivät voi johtua väkiluvun erilaisesta kasvunopeudesta, koska suurten kaupunkien väkiluku on kauttaaltaan kasvanut nopeasti. Mahdolliseksi selitykseksi Hetemäki nostaa sen, että ”muiden Pohjoismaiden työmarkkinakäytäntöjä yhdistää velvoite työnhakuun ja aktiivitoimenpiteisiin osallistumiseen” ja päättelee: ”Myös Suomessa kaikkien työkykyisten työttömien tulee hakea aktiivisesti töitä. Työnhaun velvoittavuuden käytännön täytäntöönpano on kuitenkin ollut toistaiseksi Suomessa väljää.”

Hetemäen laajasta taulukko- ja kuvioliitteestä kuitenkin selviää, että neljän suurimman kaupunkiseudun pitkäaikaistyöttömyyden ongelma on aivan eri luokkaa kuin maassa keskimäärin. Tämä antaa aihetta kysyä, olisiko työvoimapalvelujen henkilöresursointiin puuttuminen tuloksellisempi tapa parantaa työttömien työnhaun onnistumisen edellytyksiä kuin työttömien oman aktiviteetin lisääminen pakkoraportoinnin avulla?

Konsortion johtaja Rita Asplund

 

Lähteitä

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tyovoimatoimistot-pursuavat-asiakkaita-ruotsissa-resurssit-aivan-eri-tasolla/6059730 (6.9.2016)

http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/suurten-kaupunkiseutujen-tyomarkkinoiden-heikko-toiminta-jarruttaa-talouskasvua (27.2.2017)