Ammattirakenne muuttuu, miten käy osaamisen?

Lue Polkuja työhön -hankkeen loppukooste ”Työtä kohti” tästä.

Ammattirakenne muuttuu ja se vaikuttaa ihmisten osaamisvaatimuksiin työelämässä. Työtä kohti -julkaisu tiivistää Polkuja työhön -hankkeen keskeisimmät tulokset ja tarjoaa arvokasta tietopohjaa eri sidosryhmille ja hallitusohjelman toimeenpanon tueksi.

Ammattien välinen ja niiden sisäinen rakennemuutos oli havaittavissa jo 1990-luvulla. Muutos kiihtyi vuosituhannen vaihteen jälkeen, kun teknologinen kehitys nopeutui ja globalisaatio syveni. Vanhat ammattirakenteet alkoivat murtua, ammattien tehtäväsisällöt muuttua ja työn tekemisen tavat uudistua.

Ammattirakenteen muutos vaikuttaa monin tavoin työelämässä tarvittavaan osaamiseen. Se haastaa sekä nuoriso- että aikuiskoulutuksen ja näitä tukevat järjestelyt, kuten opintojen rahoituksen. Peruskoulun jälkeisten koulutus- ja tutkintovalintojen merkitys korostuu työelämään valmistautuvilla nuorilla. Myös nuorten IT-taidot vaikuttavat yhä enemmän heidän ammatinvalintaansa ja työelämään sijoittumiseensa.

Taitoja pitää päivittää monta kertaa työuran varrella

Työelämässä jo olevat joutuvat kouluttautumaan tulevaisuudessa yhä enemmän uransa aikana. Nykyisiä taitoja pitää laajentaa tai ainakin päivittää. Uuteen ammattiin johtavan tutkinnon hankkiminen saattaa tulla yhä useammalle ajankohtaiseksi uran eri vaiheissa.

Työelämästä pois siirtyneiden työikäisten on vaikea päästä pysyvästi takaisin työelämään. Edes hyvin suunnitellut ja toteutetut työvoimapoliittiset toimenpiteet eivät välttämättä riitä, jos työmarkkinoilta on poistuttu esimerkiksi terveysongelmien takia. Tällöin tarvitaan usein myös muun tyyppisiä toimia, kuten ammatillista kuntoutusta.

Maahanmuuttajien työmarkkinatilanne on hankala. Heidän on erityisen vaikeaa integroitua työelämään silloin, kun osaaminen on riittämätöntä, epätarkkaa tai siitä puuttuu näyttöä. Ammattirakenteen muutos näyttää heikentäneen maahanmuuttajien työmarkkina-asemaa entisestään.

Tutkijat antavat toimenpidesuosituksia päättäjille

Polkuja työhön -hanke käynnistyi kolme vuotta sitten valaisemaan edellä kuvattuja osaamisen muodostamiseen, kehittämiseen ja uudistamiseen liittyviä haasteita sekä esittämään keinoja niiden ratkaisemiseksi. Olemme tuottaneet perustietoa nuorten ikäluokkien kouluttautumisesta, nuorten peruskoulun jälkeisistä koulutusvalinnoista ja -poluista sekä näiden vaikutuksesta työelämässä menestymiseen, koululaisten IT-taitojen tasosta ja kehittämistarpeista sekä nuorten pudokkaiden auttamiseen tarvittavista toimista.

Tutkimme aikuiskoulutusta ja sen toimivuutta työelämässä pysymisen ja siihen palaamisen keinona. Olemme tunnistaneet heikossa työmarkkina-asemassa olevien maahanmuuttajien edestä joukon kompastuskiviä ja myös ratkaisuja niiden raivaamiseksi pois työelämään johtavalta tieltä.

Hankkeen tutkijat antavat Työtä kohti -julkaisussa tiiviin johdatuksen yllä oleviin aiheisiin ja vinkkaavat, mistä lukija löytää yksityiskohtaisempaa tietoa tuloksista. Toivomme tutkijoiden jokaisen osion loppuun keräämien toimenpidesuosituksien auttavan päättäjiä ratkaisuihin, joiden turvin pystymme rakentamaan yhteiskuntaa, jossa mahdollisimman moni löytää mielekkään polun työhön. Hankkeen tutkimuskysymykset myös kattavat monia pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmassa tärkeiksi todettuja teemoja ja tarjoavat päätöksille arvokasta tutkimuksellista tietopohjaa.

Rita Asplund
konsortion johtaja

Lue Polkuja työhön -hankkeen loppukooste ”Työtä kohti” tästä.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *