Ammatillisen koulutuksen leikkaukset saattavat lisätä peruskoulun varaan jäävien nuorten määrää

Etlan laskelmien mukaan ammatillisen koulutuksen kustannuksia karsitaan tällä hallituskaudella noin 250 miljoonalla eurolla eli 12 prosentilla, kun vertailukohtana on vuoden 2019 me­notaso ilman leikkauspäätöksiä. Suurin yksittäinen säästötoimi, 190 miljoonaa euroa, toteutetaan kuluvana vuonna (2017).

Ammatillisen koulutuksen säästöt ja uudistukset tehdään väärässä järjestyksessä

Koulutusjärjestelmän kustannusvaikuttavuuden parantamista voidaan pitää yhtenä koulutuspolitiikan keskeisenä tavoitteena. Sen avulla edistetään resurssien tehokasta hyödyntämistä ja vastataan julkisen talouden säästöpaineisiin. Ammatillisessa koulutuksessa toteutettavat säästöt ovat niin mittavia, että niiden saavuttaminen koulutuksen laatua ja tarjontaa sekä koulutuksellista tasa-arvoa heikentämättä edellyttäisi merkittäviä uudistuksia niin koulutuksen rakenteisiin kuin itse koulutusprosesseihinkin.

Tällaisia uudistuksia ollaan tekemässä ammatillisen koulutuksen reformissa, jossa vastataan ammatilliseen koulutukseen jo pidempään kohdistuneisiin uudistuspaineisiin puuttumalla sen keskeisimpiin ongelmiin. Monet ammatillisen koulutuksen reformin keskeiset uudistukset ovat vielä pahasti kesken ja esimerkiksi uudistetun lainsäädännön on tarkoitus astua voimaan vasta vuoden 2018 alussa. Noudatettu aikataulu on siksi nurinkurinen, että ensin tehdään huomattavia kustannusten leikkauksia ja sen jälkeen pyritään toteuttamaan toiminnan tehostamiseen tähtääviä rakenteiden ja koulutusprosessin uudistuksia.

Rajut, kireällä aikataululla toteutetut taloudellisten resurssien leikkaukset tekevät säästöjen aikaansaamisen koulutustuotantoa tehostamalla vaikeaksi. Tuoreen väitöskirjani valossa erityisen huolestuttava on se, että menojen leikkaukset ovat vaarassa heikentää ammatillisen koulutuksen saavutettavuutta.

Ammatillisen koulutuksen saavutettavuuden heikentäminen saattaa lisätä koulupudokkaiden määrää

Opetus- ja kulttuuriministeriön kyselyn perusteella noin kolmannes koulutuksen järjestäjistä aikoo sopeuttaa toimintaansa kuluvana vuonna toteutettaviin menoleikkauksiin toimitiloja sulkemalla. Lisäksi säästöjä saatetaan hakea yhdistymisillä. Ammatillisessa koulutuksessa on nähty runsaasti koulutuksen keskittämistä suurempiin oppilaitoksiin jo säästöjä edeltävinä vuosina.

Alueellisen koulutusalatarjonnan vähentäminen ammatillista koulutusta lakkauttamalla rajoittaa alueen nuorten koulutusvalintoja. Väitöskirjassani näytin, että mitä paremmin opiskelupaikka vastaa nuoren (haku)toiveita, sitä todennäköisemmin nuori suorittaa peruskoulun jälkeisen tutkinnon. Lisäksi tutkimuksessani havaittiin, että pidempi etäisyys opiskelupaikan ja kotiseudun välillä on yhteydessä suurempaan todennäköisyyteen jättää opinnot kesken.

Ammatillisen peruskoulutuksen kustannusleikkaukset saattavat vaikuttaa myös ammatillisen koulutuksen opiskelijamääriin, vaikka suurin osa koulutuksen järjestäjistä ei ennakkotietojen perusteella aio tehdä määrällisiä muutoksia tarjontaansa. Sopeuttamistarpeet voivat lopulta pakottaa järjestäjiä pienentämään opiskelijamääriä aiottua enemmän. Lisäksi taloudellisten edellytysten heikentyminen voi johtaa joidenkin koulutuksen järjestäjien toiminnan lakkauttamiseen.

Väitöskirjani tutkimusaineiston perusteella suoraan peruskoulun jälkeen toisen asteen yhteishakuun osallistuvista nuorista joka vuosi noin viisi prosenttia jää jo nyt kokonaan ilman jatkokoulutuspaikkaa. Tarjonnan vähennys voi pahentaa ongelmaa entisestään. Väitöskirjatutkimukseni mukaan suoraan peruskoulun jälkeen ilman koulutuspaikkaa jäänti heikentää merkittävästi nuoren todennäköisyyttä suorittaa peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

Koulutustarjonnan liiallinen keskitys ja tarjonnan määrällinen vähentäminen voivat pahimmillaan johtaa koulupudokkaiden määrän kasvuun.  Ammatillisessa peruskoulutuksessa kireällä aikataululla toteutettavat mittavat kustannusten leikkaukset vaarantavat näin ollen hallituksen tavoitteet vähentää koulutuksen keskeyttävien ja kokonaan sen ulkopuolelle jäävien määrää.

Tilanteen tekee huolestuttavaksi se, että väitöskirjatutkimukseni perusteella ammatillisen koulutuksen saatavuus on keskeisessä asemassa erityisesti peruskoulussa heikommin menestyneiden ja suuremman syrjäytymisriskin nuorten opintojen etenemiselle. Tämä näkyy muun muassa siinä, että heikommin peruskoulussa menestyneet hakeutuvat useammin ammatilliseen kuin lukiokoulutukseen. Lisäksi he myös valmistuvat toiselta asteelta todennäköisemmin siinä tapauksessa, että aloittavat opintonsa ammatillisessa peruskoulutuksessa lukion sijasta.

Säästöjen kokonaistaloudelliset vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä

Ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevien ja minkä tahansa toisen asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyydessä ja työvoimaan osallistumisessa nähdään merkittäviä eroja vielä pitkään peruskoulun päättymisen jälkeen. Lisäksi ilman toisen asteen tutkintoa olevat on tuomittu useammin rikoksesta ja he kärsivät useammin mielenterveysongelmista kuin muu väestö.

On selvää, että säästötoimet, jotka lisäävät nuorten riskiä jäädä pelkän peruskoulututkinnon varaan, voivat tulla lopulta erittäin kalliiksi. Ammatillisen koulutuksen reformi on kriittisessä asemassa sen kannalta, miten leikkaukset vaikuttavat pitkällä aikavälillä hallituksen tavoitteiden toteutumiseen ja julkisen sektorin tasapainoon.

Hanna Virtanen, tutkija, ETLA

Lähteet

Virtanen, H. (2017), “Koulutuspolitiikan tavoitteet ja niiden toteutuminen”, luku raportissa Muistioita hallitukselle: Talouspolitiikan linjaus keväällä 2017, ETLA. pub.etla.fi/ETLA-Hallitukselle-2017.pdf

Virtanen, H. (2016), “Essays on post-compulsory education attainment in Finland”, Aalto University publication series, Doctoral dissertations 87, ETLA A 49. [pdf]

 

Yksi kommentti artikkeliin ”Ammatillisen koulutuksen leikkaukset saattavat lisätä peruskoulun varaan jäävien nuorten määrää”

Kommentointi on suljettu.